Kun Sonera vuonna 2000 osti 4,3 miljardilla eurolla Saksan UMTS-toimilupia ja rahat lopulta menivät Kankkulan kaivoon, ajateltiin, että antaa olla viimeinen kerta. Silloin irvisteltiin, että jokainen Suomen kansalainen antoi saksalaisille 1 000,00 euroa.
Sama vauhtisokeus yllätti Fortumin päättäjät ja Suomen valtion omistajaohjauksen. Sähköverkkoliiketoiminnan (myytiin Carunalle) heikko tuotto piti vaihtaa kolminkertaisesti parempaan Uniperin liiketoimintaan.
Nyt kun ollaan siinä itsessään kaulaa myöten, niin herää kysymys. Miksi taas? Eikö Fortumin johdossa ollut yhtään henkilöä, joka olisi pirauttanut tavalliselle kylänmiehelle ja kysynyt itänaapurin luotettavuudesta. No ei ollut.
Uutisoinnin mukaan Fortum on pääomittanut Uniperia 8 000 000 000,00 eurolla. Luku on tietenkin hyvin mitätön, kun se kirjoitetaan muotoon 8 miljardilla eurolla.
Eipä meillä suomalaisilla olisikaan ollut mitään käyttöä tuolle rahasummalle. Paitsi ehkä jotakin sentään.
Asumisen sähköenergian kulutus oli esim. vuonna 2020 tilastokeskuksen mukaan 22 041 GWh. Kun nämä Gangsteriwattitunnit kirjoitetaan sähkölaskussa käytettyyn muotoon, saadaan 22 041 000 000 kWh. Jokaista suomalaista kohden (5,531 milj) asumisen sähköenergiaa kuluu siis 3 985 kWh.
Sähköenergian hinta ennen Euroopassa puhjennutta sotaa oli keskimäärin n. 0,14 €/ kWh kotiin tuotuna (siirto + myynti + verot) ja ensi talvena sen arvioidaan olevan ainakin 0,28 € / kWh.
Fortumin 8 000 000 000,00 € Uniper-tuki jaettuna 5 531 000 kansalaiselle on 1 446,00 €. Tällä summalla pystyisi kompensoimaan kohoavaa sähköenergian hintaa jokaiselle suomalaiselle 2,6 vuotta.
Jos olisin nuori ja notkea, lähtisin nyt juhlimaan tätä ajatusta laulaen ja tanssien ja pohtisin seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestäessäni vieläkin tarkemmin edustajien pätevyyttä tehdä kansalaisten arkielämää koskevia isoja päätöksiä.
Urpo Lehtimäki
|