 Ave,
Vaimoni halusi tehdä jotain erilaista vaihtaessaan seuraavalle vuosikymmenelle. Niinpä matkasimme talviselle tutustumisretkelle Roomaan. Siellä vanhakin näyttää nuoremmalta.
Roomaan ei kokemukseni mukaan kannattaisi matkustaa lainkaan. Vanhoja muurinpätkiä, arkeologisia kaivauksia ja kirkkoja monimutkaisine historioineen on mielettömän paljon. Kaiken ylittää käynti Vatikaanissa, joka kirkkoineen ja museoineen on yksinkertaiselle maalaismiehelle kerta kaikkiaan liikaa. Voiko yhden katon alla olla niin paljon maalauksia, freskoja, veistoksia ja koriste-esineitä kuin mitä Vatikaanin museosta löytyy. Ja kun niskanikama nyrjähtäneenä lopulta päädyimme Sikstuksen kappeliin, emme voineet kuin ihmetellä, että millä rikkauksilla kaikki koristelut on aikanaan saatu aikaan? Ja millä keinoin Michelangelo on saanut maalattua katon niinkin hyvin kuin on saanut. Varmasti on valunut litratolkulla vernissaa hihaan pensselin vartta pitkin.
Mielestäni suurin eroavaisuus Rooman ja esim Turun välillä on se, että siinä, missä Turussa löytyy joka korttelista hampurilaispaikka tai kebab-pizzeria, löytyy Rooman joka korttelista kirkkoja, joiden ovien pieliä koristavat pystyyn nostetun junavaunun kokoiset marmoripylväät.
Hulluja nuo roomalaiset. Eivät ole rakentaneet parkkipaikkoja eikä metroja. Autoja on kadut ja kadunvieret täynnä. Selityskin tähän löytyy. Missäpäin tahansa Roomaa yrittääkin kaivaa, törmää 100 % varmuudella johonkin arkeologiseen esteeseen, jonka takia metrolinjoja on vain kaksi ja maanalaisia parkkipaikkoja ei lainkaan.
Kotiin tullessa selailin vanhoja sanomalehtiä ja havaitsin, että Turussa ei pahemmin jarrutella. Kaavapäätöksiä kulttuurihistoriallisille paikoille, kuten kauppatorin kulmalle, nuijitaan kursailematta enemmistöpäätöksillä asiantuntijoita kuulematta ja pulinat pois. Se on oikein, että kiinteistönomistaja saa viidennentoista miljoonansa.
Kamera kainalossa kävelemään tottuneena tusinaturistina huomioni kiinnittyi silti eniten 2.12. Turun Sanomissa olleeseen juttuun ”Turun Vanha kaupunki”. Arkkitehti Marco Casagranden suunnitelma Vanhan suurtorin, Tuomiokirkon alueen ja Kauppatorin yhdistämisestä ja alueen houkuttavuuden lisäämisestä laittamalla autot tunneliin kuulostaa erinomaiselta. Kävelyalueet toimivat kaikkialla muuallakin, miksei siis Turussakin.
Mitä tulee tietunnelin kustannuksiin, niin mikään kaupunkiarkkitehtuuria muokkaava suunnitelma ei ole niin suuri, etteikö sen kustannuksia olisi keskushallinto jossain toisaalla jo tuhlannut. Enemmänkin kyseeseen tulee siis rahojen kohdentaminen. Ja jos ei muu auta, niin tehtäisiin päätös tilapäisestä siltaverosta, jolla saataisiin hankkeeseen ainakin alkurahoitus.
|