Tosielämän uutisista aiheensa repivän interaktiivisen Hyvät ja huonot uutiset viihdeohjelman Haukiputaalla syntynyt vakiopanelisti Miika Nousiainen tunnustaa julkisesti, että ennen oli kaikki paremmin. Nousiaisen esiintulo on sitäkin merkittävämpi, kun ottaa huomioon, että hän on syntynyt niinkin myöhään kuin 1973 ja tunnustaa sosialidemokraattista arvomaailmaa.
Vastakohta Miika Nousiaiselle on pääministerimme Katainen, joka viime kunnallisvaalien aikaan ajoi ilman kypärää vanhalla polkupyörällä ja todisti, että vain pakki puuttuu.
Pintapuolinen tarkastelu median esille nostamista kysymyksistä osoittaa, että me nykyajan ihmiset elämme arvotyhjiössä. Emme arvosta vanhaa emmekä osaa kuvitella mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Elämällämme ei ole kiinnekohtaa eikä tarkoitusta. Meille yritetään vakuuttaa, että kuluttaminen ja kaupan alan työllistäminen, vapaa-ajan yliorganisointi kaikkine harrastuksineen, kilvoittelu menestyksestä verrattuna seinänaapuriin ja menestys jääkiekkoareenalla tai sankaruus yleisurheilukentillä antaa sisältöä elämäämme. Ja saamme sitä sisältöä sitten myös helposti netistä 29,90 eur kuukausihintaan.
ADHD-Bemari-iskä kilvoittelee oman työuransa lisäksi lastensa harrastuksista ja kuskaa vapaa-ajallaan tyttöään balettiin, poikaansa jääkiekkoon ja naapurin mukulaakin vielä koripalloharkkoihin. Vaimonkin pitää revetä työn ja kodinhoidon lisäksi ainakin kolmesti viikossa jumppaan tai salille, jotta pysyy kuosissa.
Emme oikeasti elä elämäämme vaan suoritamme sitä. Hyväksymme kritiikittä vallassa olevien, median ja viihteen kautta meille syötetyn elämänmallin. Elämme siis kontrolloidussa järjettömyydessä (George Orwell 1984) tai kuten Yrjö Kallinen toteaa: Elämme unessa.
Yhteiskunnalle olisi mielestäni eduksi, jos sulkisimme kaupat ja urheiluhallit sunnuntaiksi. Kävisimme kirkoissamme, poikkeaisimme tapaamassa mummoja ja vaareja ja olisimme perheen parissa pakottamatta, kiirehtimättä. Tutustuisimme omiinkin lapsiimme.
Hyvää Isänpäivää.
|