Remontteja
Arvostan kotimaista ruokaa ja työtä. 50-luvulla syntyneenä olen arvomaailmaltani vanhanaikainen ja kaipaan ympärilleni pysyvyyttä. Koti uskonto, isänmaa, tuttu kortteli, kauppa, kylätie.
Vaimoni mielestä pesuhuoneemme kaipasi remonttia. Hän puhui asiasta ensi kerran ystävälliseen sävyyn jo vuonna 1999. Rakastan vaimoani ja otan huomioon hänen toiveensa ja niinpä joidenkin pohdintojen jälkeen teetimme tämän vuoden elokuussa pesuhuoneen täysremontin. Suunnittelimme värit ja laatoituksen itse ja teetimme remontin tuntityönä paikallisten yrittäjien avulla. Olemme molemmat hyvin tyytyväisiä lopputulokseen.
No, kun päästiin alkuun, niin remontoitiin syyskuussa takkahuonekin. Vanha takkamme oli kevyehkö ja elementeiltään rapistunut – tosiaankin ”valmistakka”, joten purkautimme sen ja tilasin tutulta myyjältä meille paikalla tehdyn varaavan takan. Oli hienoa katsella käsityönä nousevan takan muurausta. 2.000 kg kiveä varaa lämpöä mukavasti pitkään.
Lokakuussa pääsinkin sitten ”kaksipurjeisen” remontin pariin. Teetin remontin paikallisella toimijalla ja voin sanoa, että sain remontin niin halvalla, että vieläkin hymyilyttää.
Lokakuisessa remontissa oli siis kyse kaksipurjeisen aorttaläpän vaihtamisesta uuteen. Toimenpide tehtiin 15.10. 2012 Tyksissä ja tänään, kun leikkauksesta on kulunut reilu viikko, lämmittelen kotona takkaa ja kirjoitan tätä juttua. Kun silmärakosista seurasin minuun kohdistuvia hoitotoimenpiteitä, koin oloni ammattilaisten käsissä turvalliseksi. Ja kun sanon, että hinta-laatusuhde ei ole kohdallaan, tarkoitan sitä, että hoidosta maksamani maksu ei olisi riittänyt hoitooni päivän mittaan osallistuvien henkilöiden työmatkojen bussilippuihin. Nöyrin kiitokseni vielä Tyks os 211.
Olen kiitollinen myös siitä, että tuttu omalääkärini terveyskeskuksessa on tänään puhelimen välityksellä jatkanut sairaalasta saamaani hoito-ohjetta ja terveyskeskus on tavoitettavissa kävellen tulevia asioita varten.
Ammattilaiset tekevät laatua tekemällä jokaisen työvaiheen niin hyvin kuin asia vaatii ja keskittyvät työhön yksityiskohtaisesti. Tuloksena on laadukas palvelu tai tuote. Ja se on aina hintansa väärtti.
Samaa ei voi sanoa nykyisestä valtakunnan politiikasta tai kunnallispolitiikasta. Nuori, oman uskottavuutensa hieman liikaa tyrkyllä olemisella uhraava pääministerimme myy meille ajatusta, että kuntarakennemuutos on pakko tehdä, että voimme säilyttää edes osan hyvinvointipalveluista. Samaan aikaan vaalikampanjoissaan paikalliset kokoomuspoliitikot vakuuttavat, että kaikki säilyy entisellään. Ketä tässä oikein pitää uskoa? Sosiaali- ja terveyspalveluiden uuden mallin esittämistä pantataan. Siis – päätetään ensin ja keskustellaan sitten. Ihan tosi?
Suomen kansalla on sellaiset päättäjät kuin se ansaitsee. Juuri nyt ulkopuolinen ei ehkä pitäisi meitä järin viisaina.
Tarvitsemme päättäjäremonttia ja se kannattaisi aloittaa vaihtamalla valtuustoihin riittävästi tuoreita ja perusteellisia voimia, sellaisia, jotka keinottelematta ja omaa etuaan ajamatta pystyisivät tekemään kotiseutujensa kokoisia päätöksiä.
|